Olen viettänyt aikaa todella paljon kavereiden kanssa ilman että olisin joutunut hevosasioita enempää miettimään. On ollut synttäreitä ja läksiäisiä, naurua ja kyyneleitä. Paras ystäväni Anniina (jonka kanssa olen tallilla käynyt) muutti eilen Ouluun asumaan opiskeluiden takia. Pidä kultaseni itsesi siellä naisena!
Meikäläinen könysi rikkinäisen jalan kanssa tuon ihanan rauhallisen putteruunan selkään. Tuntui siltä, kuin kotiin olisi palannut! ;o)
Käytiin noin tunnin pituinen maastolenkki lähinnä kävellen, koska taivas välkkyi ja kaukaa kuului jyrinää. Auliksen maailmaa ukkonen ei järkyttänyt, mutta W veti omia kuvioitaan ojia ja pellonreunoja pitkin.
Oli aivan ihanaa, vaikka vähän matkan aikana kastuikin! Toivottavasti pääsen pian uudestaan hevosen selkään, vaikka Aulis lähteekin takaisin omaan kotiinsa tämän kuun lopussa.
Mun työt Peikkolassa alkaa olla ohi, koska hevosia jää talliin vain kaksi kappaletta, kun kesä viimein syksyksi muuttuu. Nyt puhaltavat uudet tuulet ja odottelenkin jännityksellä tietoa, hyväksytäänkö mut mukaan yhdelle mielenkiintoiselle kurssille. Kerron siitä enemmän, mikäli mukaan pääsen! :o)
Nauttikaa kesän viimeisistä lämpimistä päivistä ja varautukaa viileän syksyn tuloon!
